Samalla kun allekirjoittanut, bassokenraali sekä laulava veturinkorjaaja ovat tienaamassa levyrahoja, pojat ovat saaneet aikaiseksi melkein kahden biisin rumpuraidat, eli aikataulussa ollaan hyvin. Enää loppujamittelut edessä, eli letkeä Monkey, johon saadaan heti alusta hyvä tunnelma aikaan. Paria tempoa kokeillaan ja 132 tuntuu sopivalta. Muutama otto ja rummut kasaan, ei siis vaan kuvainnollisesti. Dansku-bansku on hommansa hoitanut, kiitettävästi.

 Pojat pellit kiinni.

Välihaastateltavana nenänkaivuukitaristi A. Fox:

 

MP: Miltä nyt tuntuu?

 

A.F: (hymähdys)..(Nyt se oikeesti lähti.)

 

M.P: Kiitos se oli siinä.

 

Täytyy vielä todeta että sessioiden edetessä juttujen taso on noussut pilviin. Kakit, pilut, kikut ja muut sinkoilevat. Onneksi saimme myös pari vierailevaa ulkopuolista studion syövereihin, että jutut eivät lähde ihan lapasesta.

Lihis Oivariinilla tietty.